Suomalaiset joulumakeiset: Finlandia-marmeladin, Pihlajan ja Vihreiden kuulien tarinat

Monessa suomalaisessa kodissa joulu ei ala kinkusta vaan siitä, kun ensimmäinen marmeladirasia avataan. Joulumakeisten klassikot ovat yllättävän vanhoja: osa on ollut kaupoissa jo yli sata vuotta, ja niiden taustalla on kuninkaallisia kruunajaisia, satuja ja pietarilaisia reseptejä. Kokosimme tähän neljän tutuimman joulukarkin tarinat, niiden erot ja käytännön vinkit siihen, miten ne kannattaa tarjoilla.

Finlandia: kruunajaisiin tehty marmeladi vuodelta 1902

Fazer valmisti hedelmämarmeladeja Englannin kuninkaan Edward VII:n kruunajaisiin vuonna 1902, ja ne lähetettiin Lontooseen puulaatikossa, jota koristi Britannian kuninkaallinen kruunu. Tuote oli Fazerin ensimmäinen vientituote. Pitkään se tunnettiin nimellä Kruunajaismarmeladi, kunnes nimi vaihtui vuonna 1948 Finlandiaksi. Kruunu jäi pakkaukseen, ja se näkyy rasian kannessa yhä.

Kuninkaallinen yhteys ei jäänyt yhteen kertaan. Vuonna 1947 hedelmämarmeladeja lähetettiin häälahjaksi prinsessa Elisabetille ja prinssi Philipille, ja kun Charles III nousi valtaistuimelle, hänellekin lähetettiin rasia. Siksi Finlandia on joulumakeisista se, jonka tarina kiinnostaa usein myös ulkomaisia vieraita.

Alun perin marmeladit tehtiin hedelmän muotoisiksi. Nykyiset kuulat syntyvät kahdesta puolikkaasta, jotka kone painaa yhteen. Vielä 1950-luvulla marmeladit valettiin metallimuoteissa ja nostettiin jäähtyneinä yksitellen haarukalla. Vuodesta 2008 makuja on ollut viisi: aprikoosi, mustaherukka, sitruuna, mansikka ja päärynä.

Moni ei tiedä, että Finlandia marmeladimakeiset sopivat myös vegaanille: Fazerin tuotetietojen mukaan hyytelöimisaineena on pektiini eikä gelatiini, ja tuote on merkitty gluteenittomaksi. Puolen kilon rasiassa on 23 kuulaa, joten se riittää hyvin muutaman hengen jouluun.

Pihlaja: kettukääre ja makeinen ilman pihlajanmarjaa

Pihlaja on Fazerin vanhin yhä myynnissä oleva tuote. Sitä alettiin valmistaa vuonna 1895 Fazerin konditoriassa Helsingin Kluuvikadulla. Alkuperäisessä reseptissä oli oikeita pihlajanmarjoja, mutta marjoja oli vaikea saada, ja nykyinen maku syntyy aromeista. Nimi oli pitkään Pihlajanmarja, ja se lyheni Pihlajaksi vuonna 1982.

Tunnetuin yksityiskohta on kääre. Taiteilija Olga Ehrström suunnitteli sen todennäköisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, ja aiheena on sadun kettu, joka ei ylety marjoihin ja julistaa ne siksi happamiksi. Siksi moni puhuu yhä kettukarkista. Serlachius-museon mukaan Pihlajaa valmistetaan noin 25 miljoonaa kappaletta jokaista joulusesonkia varten.

Vihreät kuulat: päärynämarmeladi, joka jakaa mielipiteet

Vihreiden kuulien resepti on peräisin Pietarista, ja marmeladi sai nykyisen nimensä vuonna 1929. Kuulat tehtiin käsin 1950-luvulle asti, ja nykyään niitä valmistetaan Lappeenrannassa, jossa koneen yhteen painamat puolikkaat pyöritetään sokerirummussa. Makuna on päärynä.

Fazerin lukujen mukaan suomalaiset syövät noin 25 miljoonaa Vihreää kuulaa vuodessa, ja kulutus on huipussaan jouluna. Toinen huippu osuu pääsiäiseen. Kuulat ovat myös leivonnan apuväline: niillä koristellaan kakkuja ja piparkakkutaloja, ja niitä käytetään joulutorttujen täytteenä luumuhillon sijaan.

Marianne: Toijalan minttukaramelli suklaatäytteellä

Marianne ei ole marmeladi, mutta se kuuluu joulun karkkikulhoon yhtä vakiintuneesti. Karamelli syntyi Chymoksen tehtaalla Toijalassa vuonna 1949: kova piparminttukuori ja sisällä suklaatäyte. Fazer osti Chymoksen vuonna 1993, ja sen myötä Marianne siirtyi Fazerin valikoimaan. Punavalkoiset vinot raidat ovat pysyneet tunnusmerkkinä.

Joulun aikaan kaupoissa näkyy erityisesti Marianne Mix -rasia, jossa on alkuperäisen lisäksi toffeetäytteisiä ja appelsiininmakuisia karamelleja. Se on hyvä valinta pöytään, jossa osa haluaa mintun ja osa ei.

Muut klassikot, joita joulun rasiasta usein löytyy

Marmeladien ja Mariannen rinnalla joulupöytään päätyy usein muutama muu vanha tuttu. Niiden taustat ovat yhtä pitkiä:

• Wienernougat. Karl Fazer toi reseptin Itävallasta vuonna 1904, ja valmistus alkoi vuonna 1910. Manteleita on makeisesta yli 40 prosenttia, mikä selittää täyteläisen maun.
• Fazerin Sininen. Sininen kääre on ollut käytössä alusta asti, ja suklaa tehdään tuoreesta maidosta. Se on konvehtirasioiden ja suklaalevyjen perusta, josta moni rakentaa koko joulun suklaavalikoiman.
• Geisha. Fazer toi Geishan markkinoille vuonna 1962. Pähkinäisen täytteen yhdistämistä maitosuklaaseen ehdotti Peter Fazer, ja nimi on peräisin Japanista.

Jos haluat rasiaan vaihtelua, yksi pähkinäinen suklaa ja yksi marmeladi kattavat jo kaksi hyvin erilaista makutoivetta.

Joulutortut Vihreillä kuulilla

Vihreä kuula on helppo tapa kokeilla joulutorttua ilman luumuhilloa, ja se sopii myös niille, jotka eivät pidä luumusta.

1. Leikkaa kuulat kahtia terävällä veitsellä. Yksi puolikas riittää yhteen torttuun.
2. Leikkaa lehtitaikina neliöiksi ja tee kulmiin viillot tavalliseen tapaan.
3. Aseta kuulan puolikas keskelle leikkauspinta alaspäin ja taita kulmat tähdeksi.
4. Paista taikinapakkauksen ohjeen mukaan. Täyte sulaa ja voi valua, joten älä täytä torttuja liian täyteen.

Vertailu: mikä joulumakeinen sopii mihinkin

Jos joulupöydässä on erityisruokavalioita, katso aina tuotteen ainesosaluettelo pakkauksesta tai valmistajan sivulta. Reseptit ja merkinnät voivat muuttua vuosien varrella.

Näin tarjoat joulukarkit niin, että ne riittävät

1. Avaa yksi rasia kerrallaan. Marmeladit ovat parhaimmillaan, kun rasia ei seiso auki päiväkausia. Sulje kansi aina käytön jälkeen.
2. Pidä marmeladit ja karamellit eri kulhoissa. Sokeroidut marmeladit varisevat sokeria ympärilleen, ja kääreelliset karamellit on helpompi poimia omasta astiastaan. Samalla jokainen löytää suosikkinsa kaivelematta.
3. Varaa leivontaan oma pussi. Jos teet joulutorttuja tai piparkakkutalon Vihreillä kuulilla, osta niitä erikseen, ettei kulho tyhjene kesken leipomisen.
4. Kokeile suolaista yhdistelmää. Vihreä kuula ja pala sinihomejuustoa cocktailtikussa on vanha jouluinen pikkupala, joka sopii glögin tai kahvin rinnalle.
5. Ajattele lahjaa. Kruunullinen Finlandia-rasia on klassinen tuliainen joulukyläilyyn.

Fazerin muut joulun perinnetuotteet, kuten konvehdit ja suklaat, löydät koottuna Fazerin tuotteiden sivulta.

Usein kysyttyä joulumakeisista

Onko Finlandia-marmeladi vegaaninen?
Fazerin tuotetiedoissa Finlandia 500 g on merkitty vegaaniseksi ja gelatiinittomaksi, ja hyytelöimisaineena on pektiini. Tarkista silti merkinnät ostamastasi pakkauksesta.

Onko Pihlaja-makeisissa oikeaa pihlajanmarjaa?
Ei ole. Alkuperäisessä 1800-luvun reseptissä marjoja oli, mutta nykyinen maku tehdään aromeilla.

Mitä makuja Finlandia-rasiassa on?
Aprikoosi, mustaherukka, sitruuna, mansikka ja päärynä. Värit erottavat maut toisistaan, joten oman suosikin löytää helposti.

Jos joulun karkkiostokset ovat vielä tekemättä, valitse ensin yksi marmeladi ja yksi suklainen tai mintuinen vaihtoehto, ja lisää rasioita vasta kun tiedät vieraiden määrän. Kaksi hyvää valintaa riittää useimpiin jouluihin paremmin kuin kymmenen puolityhjää pussia.